Klara vappen, bara vatten ja Suede!

Mihin tarvitaan vappujuhlia, jos kotoa löytyy levy mi’ sieluain hellii! Nyt kun vihdoin ehdin rakastua Sueden Bloodsports-paluualbumiin, voi olla että yhtyeen seurassa menee ohi vielä huomiset prostestipuheet ja munkkikahvitkin. Huikeinta levyssä nimittäin on, että sen jälkeen haluaa tietää Suedesta ihan kaiken. Taas.

Ja tämä tietysti tarkoittaa mainion Love and Poison -bändielämänkerran kertausta.

Toiseksi huikeinta levyssä on sen ensimmäinen puolikas, toisin sanoen sen viisi ensimmäistä kappaletta. Näistä levyn isot hetket, Barriers ja It Starts And Ends With You, ovat tietysti äärimmäisen minua, sehän on selvä. Näiden eniten tältä päivältä kuulostavien kappaleiden takuutoimivat kertosäkeet ja turvalliset melodiat saattaisivat jonkun paluuta tekevän yhtyeen käsissä vaikuttaa sieluttomilta, mutta eipä kyllä nyt. Tai sitten minä vain olen helppo.

Snowblind kitaroineen taas on jotenkin niin alkuaikojen Suede, että voi säikähdys! Ja Sabotagessa kiehtoo sama mystisyys ja dramaattisuus kuin vuoden 1994 We Are The Pigs -klassikossa. Vielä kun bongataan Hit Me -kappaleen tavaramerkki-lalalaat, niin kyllä kelpaa kuunnella. Itseltään kuullostava yhtye, jolla on jotain uuttakin tarjottavaa.

Vaikka levyn loppu ei olekaan mielestäni yhtä väkevä kuin sen alku, ei sen kummemman kritiikin jakaminen tunnu lainkaan kiinnostavalta. En nimittäin koe, että yhtyeen tarvitsisi todistella minulle mitään, saati tehdä 90-luvun mestariteoksiaan uusiksi. Minusta Bloodsports onkin oikein hyvä albumi ihan itsenään.

Minulle yhtyeen paluu, jokainen uusi kappale vanhojen lämmittelystä puhumattakaan kun on vain ja ainoastaan onnellista.

British tea power

IMG_20130429_131619

Ainoa oikea mukivalinta tähän päivään! Tänään Tavastialle saapujat, varautukaa kiehtovaan fanituotevalikoimaan ja yllättäviin tarpeisiin omistaa kaikkea jännää. British Sea Power ei tälläkään saralla tyydy tavanomaiseen. Teevoimaa ja kolmijalkaisia hevosia…

… historiaa, mytologiaa ja tähtikuvioita. Kalevalaa ja karhuja. Universaaleja popmelodioita ja isoja kertosäkeitä. Tai uusimman levyn eteeristä indietä ja vaskifanfaareja. Levotonta ja levollista. Yanin vai Hamiltonin vokaalit?

Niin, Bristish Sea Powerin hienous? No ainakin se, ettei se tyhjene merkityksistä. Se, kuinka monin eri tavoin yhtyettä voi lähestyä, kuunnella ja tulkita, on mahtavaa.

Levy: Kate Nash – Girl Talk

Onko Kate Nash tuttu? Entä artistin reilun kuukauden vanha Girl Talk -albumi?

IMG_20130315_195447

Ai vitsi, on kyllä muuten ihan paras päivä kirjoittaa Kate Nashistä. Alkuviikon epäitsevarman vätysfiiliksen jälkeen heräsin nimittäin tänään vihdoin voimaantuneena, sellaisena sopivan ärhäkkänä. Täältä tullaan vielä! Melko Kate Nashia, etten sanoisi!

Sillä ärhäkkyyttähän Nashistä löytyy, ja tätä nykyä vielä enemmän kuin ennen. Kahteen edelliseen levyyn verrattuna tämän uusimman yleisilme on nimittäin huimasti rosoisempi. Sellainen grunge.

Mielestäni Nashin kahden ensimmäisen levyn jännittävyys muodostui pitkälti siitä ristiriidasta, joka syntyy näpsän ja silotellun popmusiikin sekä äkäisten ja piikittelevien lyriikoiden törmätessä. Tällä uusimalla Nashin vihaisuus on paikoin jotenkin liian ilmiselvää, kun se tulee hunajaisen laalalaan sijaan usein särökitaroiden tahtiin karjuen.

Vaikka tutun katkeransuloisuuden rinnalle onkin tullut katkerankarheutta, on levyssä paljon Nashille ominaista jännää ja ihanaa, niin kuin vaikka suorasukaisia ja rehellisiä lyriikoita ja musiikillista nokkeluutta. Ja vaikka sekamelskasta on mahdoton löytää Foundationsin tai Do-Wah-Don kaltaisia täydellisyyksiä, muutaman mainiota kappaleeen keksin kyllä! Kuuntelua vaativa ja vaikeasti hahmotettava levyhän tämä on, eikä yllä mitenkään edeltäjiensä tasolle. Mutta on aivan kiva silti.

Tärpeiksi tarjoan seuraavia kappaleita: 3AM-singelbiisin sekä albumin tunnelmat hyvin tiivistävän Cherry Pickin’ -kappaleen.

Kitarakateutta, move on

No ei paha kitara! Onhan lempivärini unionjack.

Big Wave Riders on muuten värvätty British Sea Powerin lämppäriksi ensi maanantain Tavastia-keikalle. Ja sinnehän me kaikki ollaan tietty menossa!

Viimeistelyharjoituksia maanantaita varten voi suorittaa vaikkapa Spotifyssa:

Big Wave Riders – Life Less Ordinary -albumi (tärppinä brittipopisti baggyilevä California)

Something Wicked – British Sea Power -suosikit eli kylmiä väreitä aiheuttava BSP-soittolista.

Soittolista: Something Wicked

Mukavaa uutta viikkoa!

British Sea Powerin ensi viikon Tavastia-keikan kunniaksi kokosin soittolistaksi omat BSP-suosikkini. Pakko kyllä sanoa, että käsittämättömän upea melodioiden ja kertosäkein kimara tuli! Tässä siis minun Bristish Sea Powerini: kaksitoista huikeaa popkappaletta, joista toivottavasti jokunen kuullaan myös ensi maanantaina.

Ja nyt tietty tämän oman urakkani jälkeen kuulisin mieluusti, mitä biisejä teidän listalta löytyis. Ainakin.

Record Store Day p(l)us Desert Boots

clarks_originals_vinyl_f

clarks_originals_vinyl_m

Clarks Originals: Vinyl Desert Boot

Clarks Originals Proudly support Record Store Day: Continuing to celebrate our natural connection with authentic music scenes across the globe, we begin a new venture this spring, as proud supporters of Record Store Day 2013. — A collection of must-have vinyl inspired Desert Boots represent our Record Store Day dedication… (Lue lisää)

Ja tämä Record Store Day on tosiaan huomenna lauantaina. Jos kenkiä enemmän homassa kiinnostaa musiikki, niin tutustupas yhteistyössä mukana olevaan bändiin tai kurkkaa Johanneksen blogiin.  Niin ja tietty käy levykaupassa!

Kuvat Clarks Originals